maanantai 19. syyskuuta 2011

Vinkkejä vertailujen tekemiseen

Somen lukiokurssin lopputyössä tehtävänä on vertailla itse valittuja aihepiiriin kuuluvia ilmiöitä, tuttua ja oudompaa. Tässä muutamia vihjeitä siihen, miten vertailun voi toteuttaa:

  • Kuvaile ensin lyhyesti vertailtavat asiat. Etsi kuvailusta teemoja ja ominaisuuksia, jotka kuuluvat molempiin kohteisiin. Tee lista teemoista ja ominaisuuksista ja laadi taulukko, jossa toisessa suunnassa ovat nämä ominaisuudet ja toisessa suunnassa vertailtavat kohteet. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa teemana voi olla toimijat ja vertailuna se, ketkä toimivat vertailtavassa kohteessa. Näitä toijoita voi tarkastella vielä esimerkiksi ikäluokkien mukaan (lapset, nuoret, aikuiset) tai statuksen mukaan (opiskelijat, työssäkäyvät, harrastajat).
  • Pohdi vertailussa sitä, mihin asiayhteyteen vertailtavat asiat kuuluvat? 
  • Koeta hahmottaa mittakaavaa: onko asia laajemmin vaikuttava vai pienen käyttäjäjoukon tuntema. Jos löydät tilastotietoja, niistä on apua mittakaavan hahmottamiseen.
  • Käsitekartan tekeminen vertailukohteista voi auttaa vertailun tekemisessä.
  • Ajallinen vertailu: mihin aikakaudelle asiat sijoittuvat, kumpi on vanhempi, kumpi nuorempi.
  • Yhteiset piirteet? 
  • Erottavat ominaisuudet?  

Vinkkinä myös oppikirjan hyödyntäminen: Äidinkielen Käsikirjasta löytyy merkityssuhdekaavio, josta on apua. Kiinnitä huomiota mm. seuraaviin: lähikäsitteet, aikasuhteet, ongelmat, ratkaisut jne.

Tuleeko sinulle mieleen muita vinkkejä vertailun tekemiseen?

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Tutustu sosiaalisen median YouTuben kautta

Olen koonnut YouTube-soittolistan videoista, jotka tutustuttavat sekä internetin kulttuurihistoriaan, sosiaalisen median palveluihin että siihen toimintakulttuuriin, joka sosiaalisessa mediassa on tyypillistä.

Toivon lisää vinkkejä soittolistalle. Oletko löytänyt hyvän videon, jolla havainnollistetaan jotain sosiaalisen median ilmiötä, työtapaa, palvelun toiminnallisuutta tai jotain historiallisesti mielenkiintoista? Anna vinkki, lisään listaan. Aineistowikissä linkki YouTube-soittolistalle löytyy Kirjasto-linkin takaa.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Vinkkejä some-esimerkkien ja työkalujen löytämiseen

Lukiokurssin päätteeksi tehdään lopputyö. Lopputyön toteutukseen käytetään ainakin osittain vähintään yhtä sometyövälinettä. Sisällöksi etsitään tutun someilmiön lisäksi jokin vähän oudompi. Tässä vinkkejä molempiin asioihin ja lukijat, laittakaa kommentteina lisää vinkkejä.

Tähän kootaan vielä taustahankkeen voimin lisää vinkkejä. Pyysin somelistauksen huippuosaajan Pauliina Mäkelän apuun. Tätä bloggausta kannattaa siis katsoa vielä uudestaan.

Sosiaalisen median ilmiöitä
Somepakki Tuija Aallon kokoama listaus sosiaalisen median palvelutyypeistä
Sometu-wikin esimerkkejä sosiaalisen median verkostoista, julkaisuista ja toteutuksista
Sosiaalinenmedia.org (suomalaisia sosiaalisen median hyötykäytön esimerkkejä)

Sosiaalisen median työvälineitä – laajempia hakemistoja
LeMill Työkalut (erikielisiä lyhyitä kuvauksia verkossa ja tietokoneella toimivista työkaluista)
Mashable amerikkalainen sivusto sisältäen sosiaalisen median blogikirjoituksia, uutisia ja vinkkejä
Someopisto sometyövälineitten esittelywiki
Someoppi pikkuvälineitä linkityksiä käyttöopasteisiin

Sosiaalisen median työvälineitä – yksittäisiä vinkkejä kätevistä palveluista ja apuohjelmista
B

Bambuser livestreamausvideoiden tekemiseen
bublaa yhteisöpalvelu
bit.ly linkinlyhentäjäpalvelu
C
Checkusernames tarkista käyttäjätunnuksesi 160 sosiaalisen median palvelussa
D
Delicious linkkikirjaston kokoamiseen, linkkien tallentamiseen (ks. YouTube-ohjevideo)
Diaspora yhteisöpalvelu
Diigo linkkikirjaston kokoamiseen, linkkien tallentamiseen, sisältää note-, yliviivaus- ja kommenttityökalut
Ditto paikkatietopalvelu
Doodle yhteisen ajankohdan sopiminen (ks. lyhyt käyttöohje)
E
EtherPad avoimeen yhteiskirjoittamiseen (ks. lyhyt käyttöohje)
F
Facebook yhteisöpalvelu
Finnish hashtag library Twitteriin liittyen suomalainen hashtag-kirjasto
Flickr valokuvien tallentamiseen ja jakamiseen
Foursquare paikkatietopalvelu
G
Glogster verkkoposterin tekoon (ks. esimerkki)
Google+ yhteisöpalvelu
H
HeiaHeia hyvinvointipalvelu, jolla kirjataan liikuntasuorituksia
L
LinkedIn yhteisöpalvelu ammatilliseen verkostoitumiseen
M
MindMeister kollektiivisen miellekartan tekemiseen (ks. lyhyt käyttöohje)
P
Picnik valokuvien editointia selaimella ilman kirjautumista
Ping.fm mahdollistaa usean sosiaalisen median kanavan päivityksen samalla kertaa
Prezi auttaa luomaan jännittävän liikkuvan ja zoomaavan diaesityksen.
Purot.net suomalainen wikipalvelu
Q
Qaiku yhteisöpalvelu
Qik livestreamausvideoiden tekemiseen
R
RockMelt sosiaaliseen mediaan liittyviä ominaisuuksia sisältävä selain
S
Sanapilvigeneraattori kokoa tärkeät linkit yhteen silmäykseen (ks. esimerkkejä)
SlideShare palvelu esitysten jakamiseen
Sumopaint kuvien muokkaamiseen ja piirtämiseen (ks. lyhyt käyttöohje)
T
Tag Galazy visualisoi Flickr-palvelun valokuvia annettujen tagien avulla
Twazzup Twitter-viestien reaaliaikaiseen seurantaan annettujen hakusanojen avulla
Twitter verkostoitumiseen, mikroviestintään ja viestien seuraamiseen (ks. lyhyt käyttöohje)
V
Viddler videopalvelu
Vimeo videopalvelu
Vizualize.me visualisoi LinkedIn-palveluun annetun profiilin tiedot
Voki: luo oma animaatiohahmo ja äänitä pieni ääniviesti, jonka voit upottaa blogiin tai wikiin (ks. esimerkki)
W
Weebly helppo tapa tuottaa näyttävä nettisivusto.
Wikispaces wikipalvelu
Wordle syötä tekstiä ja saat ne sanapilveksi (ks. esimerkkejä)
Y
YouTube videopalvelu
YouTube videonmuokkausohjelmassa voit muokata omaa videotasi paremmaksi sekä koostaa useista videoleikkeistä esityksen.

51.fi suomalainen linkinlyhentäjäpalvelu

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Yhteistuottamisen sietämätön keveys

Sosiaalisen median ydintä on yhdessä tekeminen. Kulttuurimme on kuitenkin pitkään tukenut yksinäistä työskentelyä koulussa: opettaja valmistelee tuntinsa yksin, opiskelija tekee läksynsä yksin ja vastaa yksin kokeessa kysymyksiin. Työelämässä asioita tehdään yhä enemmän yhdessä ja tutkimustiimitkin toimivat yhteisöllisesti.

Yhdessä tekeminen ei aina suju eikä se aina ole tuloksellistakaan. Kuitenkin jos monen osaaminen saadaan yhteen, voidaan saavuttaa jotain uutta, opettavaista ja joskus myös yllättävän hienoa. Ensin pitää oppia yhdessä tekemisen taito.

Millaisia esteitä yhdessä tekemiseen on? Miten vapaamatkustajat nakitetaan töihin? Miten oman pään sisäiset esteet raivataan? Kerro kommenttiin kokemuksiasi.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Kurssin lopputyön ohjeet

Somekurssi kääntyy loppusuoralle. Tässä ohjeet kurssin lopputyön tekemiseen. Ensinnä aikataulu:
  1. Kirjoita blogiisi ensi viikon keskiviikkoon 21.9. mennessä ensimmäinen suunnitelma lopputyöstäsi.
  2. Koeviikolla torstaina 6.10. klo 12:30-14:00 jokainen esittelee oman lopputyönsä.
  3. Lopullinen arvioitava työ jätetään 10.10.
  4. Palaute ja arviointi opettajilta 17.10. 
Lopputyön sisältö: Ota kohteeksesi kaksi sosiaalisen median ilmiötä ja vertaile niitä. Luomme ensi keskiviikkona yhdess ohjeet vertailun tekemiseen. Vertailtavien ilmiöitten valintaan ohjeena on: tuttu ja outo. Tuttu ilmiö voi olla jokin, johon olet tutustunut kurssin aikana tai joka on sinulle entuudestaan tuttu. Toinen, outo, ilmiö taas sellainen, jonka löydät oman etsintätyösi tuloksena tai opettajan vinkkilistalta. Tämä ilmiö voi olla työväline, jota kokeilet tai se voi olla verkosto tai palvelu, johon tutustut.

Lopputyön muoto: Lopputyö tehdään yhdellä tai useammalla sosiaalisen median työvälineellä. Lopputyötä tehdessäsi sinun tulisi miettiä sisällön ja muodon yhdistämistä. Käytä ilmaisumuotoja, jotka kiinnostavat sinua. Kokeile jotain uutta. Keskiviikon 14.9. oppitunnilla tutustumme joukkoon mahdollisia työvälineitä.

Lopputyön (portfolion) ohjeet kurssiwikissä. Suosituksena on, että lopputyöt tehdään pareittain. Parin kanssa työskennellessä on mahdollista yhdistää toteutusmuotoon kahden ihmisen osaamista. Sisällön osalta on hyödyllistä työstää asioita yhdessä ja keskustellen muotoilla lopputulosta. Yhdessä tekeminen on myös sosiaalisen median ydintä.

Arviointi: Lopputyöhön liittyy itsearviointi. Kirjoita se blogiisi viimeisenä. Itsearvioinnista tulee vielä erikseen ohjeet. Kurssista saat suoritusmerkinnän, mutta annamme numeroarvosanan ja sanallisen palautteen. Katso aineistowikistä löydät arvioinnista yleiskuvauksen sekä taulukkoon koottuna numeroarvioinnin kriteerit.

Miten käytän sosiaalista mediaa oppimisen välineenä?

Anne kutsui minut kirjoittamaan upeaan blogiinne. Kiitos kutsusta. Otsikon kysymykseen otan kaksi näkökulmaa. Toisaalta opettajan ja oppilaan välinen opetussuhde ja toisaalta oma elinikäisen oppimisen polkuni.

Lähden liikkeelle ensimmäisestä. Olen muutamat viimeiset vuodet hyödyntänyt sosiaalisen median välineitä omassa opetuksessani. Seuraava diaesitys (joka toivottavasti näkyy myös tämän sähköpostilla tehdyn linkin kautta) kertoo jotain siitä, millaisia keinoja olen käyttänyt. Esimerkit ovat edellisestä koulustani.


Erilaiset blogialustat ja keskustelupohjat antavat loistavan mahdollisuuden monenlaisille oppimiskeskusteluille. Olen havainnut, että monet oppilaat löytävät sisäisen keskustelijansa sosiaalisen median kautta, kun mielipidettä ei ole pakko sanoa ääneen. Verkko on anonyymimpi ja tarjoaa oivallisen alustan keskusteluille -kunhan tietoturvasta on huolehdittu. Itse käytin Jyväskylän yliopiston ylläpitämää Peda.nettiä. Pidän alustaa varsin riittävänä ominaisuuksiltaan alakouluun. Turvallisuutta taas tuo se, että toimittaja on suomalainen.

Toinen tärkeä tapa hyödyntää sosiaalista mediaa on tutkiva verkko-oppiminen. Tutkivan verkko-oppimisen keinoin tutustuimme mm. suomalaiseen taiteeseen, Afrikkaan jne.

Sosiaalisen median nopeus antaa myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi museokäynnin jälkeen oppilaat kertoivat ajatuksiaan valmiiksi annettuihin tehtäviin verkkoon. Näin saimme heti tuoreeltaan ensimmäiset tuntemukset talteen. Seuraavana päivänä koulussa moni ajatus olisi jo kadonnut.

Toinen näkökulma on tietysti opettajan oma kehittyminen sosiaalisen median kautta. Tästä puhutaan usein käsitteellä PLN (Personal Learning Network) tai PLE (Personal Learning Environment). Itse käytän omaan ammatilliseen kehittymiseeni ennen kaikkea Twitteriä. Twitter on ns. mikroblogialusta joka ehkä nykykäytöllä vertautuu enemmän moniin pikaviestimiin kuin blogiin. Ohessa (ikävä kyllä englanniksi) esitys omasta Twitterin käytöstäni:


Twitter antaa lähes loputtomat mahdollisuudet verkostoitua muiden saman alan/ saman henkisten ihmisten kanssa. Heitä mikä tahansa kysymys Twitteriin ja saat hetkessä useita vastauksia. Tämä tietysti edellyttää, että sinua seurataan ja että itse toimit Twitterissä kohtuullisen aktiivisesti. Twitterin kautta sain kutsun tähän teidänkin blogiinne.

Kiitos vielä, että sain jakaa ajatuksiani teille. Toivottavasti niistä oli jotain iloa. Minut tavoittaa nykyään helpoiten kirkkonummi.fi -sähköpostista tai Twitterin ja blogini kautta http://kouluajakasvatusta.blogspot.com/

Ystävällisin terveisin, Esa Kukkasniemi, rehtori, Vuorenmäen koulu, Kirkkonummi

ps. Koulumme on niin uusi, että omat verkkosivumme ovat vielä hieman vaiheessa. Pahoittelen. Tulossa on kuitenkin ;-)

ps.2. Jos linkit eivät toimi, löydät kummatkin esitykset täältä http://www.slideshare.net/esakukkasniemi

ps.3. Annen lisäys: upotuskoodit eivät sähköpostilähetyksestä toimineet, mutta nopeasti ne sain korjattua toimimaan, Esa lähetti Twitterillä viestin toimimattomuudesta ja poikkesin kirjan lukemiselta tänne koneelle pariksi minuutiksi, suuret kiitokset Esa Kukkasniemi!

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Wikit ja EtherPad


Tänään ihmettelemme wikien maailmaa. Ensimmäiseksi yhteiskirjoitamme ihmettelyn tuloksia EtherPadiin http://muistio.tieke.fi/Q4EajGRcHz Myös verkon kautta paikalle osuvat olette tervetulleita!


EtherPad on yksinkertainen selaimella toimiva tekstityökalu, joka mahdollistaa usean kirjoittajan yhteiskirjoittamisen sekä chattäilyn. EtherPadin lähdekoodi on avoin, joten sovellus on mahdollista asentaa myös omalle palvelimelle. Google osti taannoin EtherPadin: aiheesta lyhyesti Googlen sivuilla.
Tieken ja X-akselin tarjoama EtherPad-muistio mahdollistaa jopa 32:n ihmisen yhtäaikaisen dokumentin muokkauksen.
Katso ohje Flash-videona (avautuu selaimelle, parempi kuvanlaatu, video katsottavissa myös Open Vinkki -blogissa).


sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Kurssi puolivälissä – tilannekatsaus

Sosiaalisen median kurssi on edennyt puolivälin etapille. Olemme tutustuneet sosiaaliseen mediaan ilmiönä ja siihen liittyviin käsitteisiin. Nettitaidoista ja bloggaamisesta on ollut puhetta. Vielä on käsittelyssä wikimaailma ja siitä, miten some tukee yhdessä oppimista ja työskentelyä. Kurssin lopulla saamme myös blogivieraita kertomaan omasta suhteestaan sosiaaliseen mediaan.

Tähän mennessä on tehty neljä tehtävää:
  • Ensimmäinen tehtävä: Jokainen on luonut oman tai ryhmäblogin ja kirjoittanut ensimmäisen pohdinnan sosiaalisen median jostakin ilmiöstä.
  • Toinen tehtävä ohjasi tutustumaan sanoihin, joilla sosiaalisen median ilmiöistä puhutaan.
  • Kolmannessa tehtävässä pohdittiin persoonaa verkossa ja nettitaitoja.
  • Neljäs tehtävä koski blogeja. Tehtävää käsiteltiin lähitunnilla, mutta jos et vielä silloin esitellyt mielenkiintoista blogia, etsi esimerkki ja kirjoita siitä tehtävänannon mukaisesti omaan blogiisi.

Puolivälin tehtävä

Olen kommentoinut jokaisen blogiin. Nyt on teidän vuoronne kommentoida. Kommentointi ja keskustelu ovat sosiaalisessa mediassa tyypillinen tapa keskustella ja kehitellä esillä olevia aiheita. Muotoile kommenttisi niin, että siinä on ainakin jokin seuraavista:
  • kysymys, joka kohdistuu blogimerkintään,
  • oma esimerkki blogimerkinnässä käsitellystä aiheesta tai
  • jatkoajatus jostakin blogimerkinnässä esillä olleesta asiasta.
Kommentoi haluamiasi blogeja ja juttuja, vähintään kolmea kirjoitusta. Valitse mielellään eri blogeja. Voit kommentoida tätä minun blogiani. Tämän blogin kupeessa kaikki ryhmän kuusi blogia. Kun olet käynnyt kommentoimassa, kirjoita omaan blogiisi tunnelmia ja ajatuksia siitä:
  • miltä tuntuu kommentoida toisen blogiin (vrt. tilannetta, jossa antaisit palautetta koulukaverisi äidinkielen tehtävään)
  • miltä tuntuu saada kommentteja
  • voit myös kertoa, miltä tuntuu kirjoittaa blogia, jos kukaan ei kommentoi
Sosiaalinen media on viestintää ja vuorovaikutusta. Sosiaalisessa mediassa ensi askeleiden jälkeen ihmiset rohkaistuvat juttelemaan. Peukut ja plussat ovat helpottaneet ensikontaktia. Toisen tuotoksesta voi tykätä klikkaamalla. Sitten onkin jo suurempi askel, kun ryhdytään työstämään yhteisiä tuotoksia. Oppimisen kannalta on yksi askel avata omia ajatuksiaan ja tuotoksiaan toisille, toinen askel antaa ja saada palautetta, reflektoida eli pohtia, mitä tuli tehtyä ja opittua ja kolmas askel ryhtyä tuottamaan yhteisesti sisältöjä, jolloin on yhdistettävä omaa ajattelua toisen ajatteluun. 

Tähän mennessä olette kaikki hienosti saaneet aikaan omat blogit. Olette myös kirjoittaneet kiinnostavista asioista. Kirkkonummen Vuorenmäen koulun rehtori, viestinnän ammattilainen, Esa Kukkasniemi kommentoi tänään Twitterissä sivusilmällä seurattuaan tämän kurssin etenemistä: "Hienoja blogeja teidän kurssilla. Kyllä lukiolaiset osaavat. Täytyy seurailla aina välillä." Olen samaa mieltä. Keskiviikkona juttelemme kurssin lopputyöstä. Hyvä puoliväli, suunta kohti finaalia!


Verkostojen voima

Kommentoidessani kurssilaisten blogimerkintöjä, tuli yhdessä mainittua video, jonka katselua suosittelen kaikille. Video kertoo havainnollisesti, miten mobiili mikroviestintä sosiaalisessa mediassa voi olla yhteiskunnallisesti merkittävää. Kyse on viime talven kansannoususta Egyptissä. Viranomaiset katkaisivat joksikin aikaa nettiyhteydet. Ennen sitä mobiili verkkoviestintä kokosi ihmisiä yhteen osoittamaan mieltään. Viestien leviämisestä tehty video havainnollistaa verkostojen voimaa. Viestit leviävät kavereilta kavereiden kavereille.
 

Mitä muita yhteiskunnallisia tapahtumia tiedät, missä mikroviestinnällä tai muulla sosiaalisella medialla on ollut merkittävä rooli?

perjantai 2. syyskuuta 2011

Medialukutaito – konteksti ja genre

Sosiaalisessa mediassa parodioidaan, kirjoitetaan satiirisesti, viljellään huumoria ja ollaan erittäin tosissaan täysin eri mieltä valtavirtaan nähden. Lukijalla voi välillä mennä hetki, että osaa asettaa ilmaisun oikeaan viitekehykseen. Kun huumoria lukee tosissaan, tulkinta voi joskus herättää tunnekuohun, joka voi johtaa kiivaaseen vastaiskuun.

Huumori on vanha ase inhimillisessä viestintäkulttuurissa. Suomalainen sananlasku opettaa, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Huumorilla, parodialla ja satiirilla voidaan provosoida tahallaan. Esimerkiksi Uutissirkus harjoittaa huumorin lisäksi älykästä ja osuvaa yhteiskuntakritiikkiä. Uutissirkuksen lyhyt historiikki löytyy sivujen alalaidasta:
Uutissirkus on kansainväinen ilosanomalehti verkossa | Vastaava päätoimittaja: Gilbert Granholm | ISSN 1798-5048 | Huumori,komiikka, satiiri, ajankohtaissatiiri, parodia, travestia ja muu burleski jonglööraus alkoi cheatingu.com -sivustolla vuonna 2004.
Viestin kehys voi välillä hankaloittaa tulkintaa, sillä blogiviestit virtaavat ympäristöstä toiseen, kuten opiskelijablogien otsikot tämän blogin kupeeseen. Aina ei tulkinnan kehys ole heti oikea.

Uutissirkuksen tuore juttu kaverin välittämänä Google+-palvelun sivulla näyttää minkä tahansa perinteisen sanomalehden verkkojutulta (jos huomaa kaverin kaksi hymiötä, osaa jo virittää tulkintakehystään, kilkkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi):

Alkuperäinenkin juttu näyttää viralliselta (ja sitähän se syvimmiltään onkin, vaikka ilkamoiden kirjoitettu):


Jos ei osaa hahmottaa sitä, että Twitterissä, Facebookissa tai muualla näkyvä katkelma on tietyn tyylilajin edustaja, voi viestin tulkita väärin. Huumori, satiiri ja parodia ovat verkkoviestinnässä vaikeita tyylilajeja.

Lukuvinkkejä:

Bensaa liekkeihin

Verkkoviestinnässä puhutaan flaming-ilmiöstä. Suomeksi on käytetty sanaa fleimaus. Kyse on siitä, että jokin viesti aiheuttaa leimahtavan keskustelun, värittyy negatiivisesti, muuttuu kohuksi ja leviää nopeasti. Fleimaukselle on tyypillistä, että mielipiteet kärjistyvät, tunteet kuumenevat ja asetelma muuttuu taisteluksi, jossa saattaa unohtua alkuperäinen syy jopa niin, että ryhdytään vastustamaan vastustajien vastustajia – ota tuosta nyt sitten selvää.

Wikilukutaitoakin tarvitaan

Ideologisesti ja maailmankatsomuksellisesti erilaisten sivujen sisältöä voi olla ilman taustatietoja vaikeaa arvioida. Jos sattumalta osuu hakutuloksissa esimerkiksi Conservapedia-wikiartikkeliin, voi lukija hämmästellä, että mistä on kysymys. Conservapedia on vakava hanke ja liittyy samaan yhdysvaltalaiseen liikehdintään kuin kreationismi. Tavoitteena on tarjota oikeaa tietoa ja vastustaa mm. evoluutio-opin levittämistä. Ks. aiheesta Matrixx-blogissa 1.3.2007. Tällä hetkellä Conservapediassa on yli 37 000 artikkelia. Hanke on suunnattu Wikipediaa vastaan, korvaamaan sen epäkristillisiä ja epäamerikkalaisia artikkeleita.

Wikipedian parodioita tuotetaan useissa maissa, esimerkiksi Hikipedia (suomi), Psyklopedin (ruotsi) ja Uncyclopedia (englanti). Nämä hulvattomat wikit sopivat hyvin kielitaidon verryttelyyn. Tekstit sisältävät paljon intertekstuaalisia ominaisuuksia eli sisäänkirjoitettuja viittauksia muihin kulttuurisiin tuotoksiin. Teksteissä myös leikitellään sanoilla ja sanonnoilla.

Nämä erilaiset wikit ovat myös osa sosiaalisen median ilmiömaailmaa. Ne ovat syntyneet verkossa yhdessä toimivien ihmisten tuotoksena. Wikiin kirjoittajat eivät useinkaan tunne toinen toisiaan. Heitä yhdistää kiinnostuksen kohde, asiasisältö tai elämäntapa.

Oletko löytänyt vastaavia verkkosivustoja tai teidätkö hyviä opettavaisia tapauksia?

Nettitaidoista vielä: työelämää ajatellen

Mainitsin nettitaitoja käsittelevässä luento-osiossa, että omaa työnantajaa ei sovi sosiaalisessa mediassa saattaa ikävään valoon. Aihe tuli vielä esille ja parahiksi Mikko Manninen bloggasi oivallisesti otsikolla Työurputtajan muistilista. Mannisen bloggauksessa on pari esimerkkiä, jotka kannattaa silmäillä.

Sananvapaus on toki jokaisella työntekijällä ja ongelmista pitää voida puhua, mutta lukiolaisenkin on hyvä omaa tulevaa työuraa ajatellen tietää tästäkin nettitaitojen osastosta. On eri asia olla rakentavasti kriittinen ja eri asia aiheuttaa mainehaittaa työnantajalleen. Joskus rajanveto voi olla hankalaa.

Mannisen nyrkkisäännöt sopivat muuhunkin fiksuun nettikäyttäytymiseen:

ELÄ urputa työpaikastasi netissä mikäli: 
  • Vika on itsessäsi tai viikonpäivässä 
  • Asiassa on selkeä juridinen näkökulma, työsopimusasiat yms. Ota silloin yhteys ammattiliittoosi äläkä Facebook-virtaasi. 
  • Haluat kostaa jollekulle. Se kääntyy lopulta sinua vastaan. Kostamiseen taipuvainen henkilö ei vaikuta luotettavalta tulevien työnantajienkaan silmissä. 
  • Kyseessä on salassapitovelvollisuus ja viestisi saattaa heikentää työpaikan kilpailuetua. Lojaliteettivelvollisuus perustuu juuri tähän. Muutenhan kilpailijat voisivat palkata ”agenttejaan” sabotoimaan toisia firmoja mielin määrin. 

Urputa työpaikastasi netissä, mikäli: 
  • Sidot asian laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön, et vain omaan työpaikkaasi. 
  • Parhaimmillaan juttusi kehittää koko alaa ja nostaa omaakin arvostustasi. 
  • Olet yhä töissä samassa paikassa. Jälkiviisastelu on liian helppoa. 
  • Et osoita sormella henkilöitä, vaan ilmiöitä ja asioita. 
  • Olet valmis toimimaan asian parempaan suuntaan viemiseen myös itse, etkä vain ”huutele yleisöstä”.