Sosiaalisessa mediassa parodioidaan, kirjoitetaan satiirisesti, viljellään huumoria ja ollaan erittäin tosissaan täysin eri mieltä valtavirtaan nähden. Lukijalla voi välillä mennä hetki, että osaa asettaa ilmaisun oikeaan viitekehykseen. Kun huumoria lukee tosissaan, tulkinta voi joskus herättää tunnekuohun, joka voi johtaa kiivaaseen vastaiskuun.
Huumori on vanha ase inhimillisessä viestintäkulttuurissa. Suomalainen sananlasku opettaa, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Huumorilla, parodialla ja satiirilla voidaan provosoida tahallaan. Esimerkiksi
Uutissirkus harjoittaa huumorin lisäksi älykästä ja osuvaa yhteiskuntakritiikkiä. Uutissirkuksen lyhyt historiikki löytyy sivujen alalaidasta:
Uutissirkus on kansainväinen ilosanomalehti verkossa | Vastaava päätoimittaja: Gilbert Granholm | ISSN 1798-5048 | Huumori,komiikka, satiiri, ajankohtaissatiiri, parodia, travestia ja muu burleski jonglööraus alkoi cheatingu.com -sivustolla vuonna 2004.
Viestin kehys voi välillä hankaloittaa tulkintaa, sillä blogiviestit virtaavat ympäristöstä toiseen, kuten opiskelijablogien otsikot tämän blogin kupeeseen. Aina ei tulkinnan kehys ole heti oikea.
Uutissirkuksen tuore juttu
kaverin välittämänä Google+-palvelun sivulla näyttää minkä tahansa perinteisen sanomalehden verkkojutulta (jos huomaa kaverin kaksi hymiötä, osaa jo virittää tulkintakehystään, kilkkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi):
Alkuperäinenkin juttu näyttää viralliselta (ja sitähän se syvimmiltään onkin, vaikka ilkamoiden kirjoitettu):
Jos ei osaa hahmottaa sitä, että Twitterissä, Facebookissa tai muualla näkyvä katkelma on tietyn tyylilajin edustaja, voi viestin tulkita väärin. Huumori, satiiri ja parodia ovat verkkoviestinnässä vaikeita tyylilajeja.
Lukuvinkkejä:
Bensaa liekkeihin
Verkkoviestinnässä puhutaan
flaming-ilmiöstä. Suomeksi on käytetty sanaa fleimaus. Kyse on siitä, että jokin viesti aiheuttaa leimahtavan keskustelun, värittyy negatiivisesti, muuttuu kohuksi ja leviää nopeasti. Fleimaukselle on tyypillistä, että mielipiteet kärjistyvät, tunteet kuumenevat ja asetelma muuttuu taisteluksi, jossa saattaa unohtua alkuperäinen syy jopa niin, että ryhdytään vastustamaan vastustajien vastustajia – ota tuosta nyt sitten selvää.
Wikilukutaitoakin tarvitaan
Ideologisesti ja maailmankatsomuksellisesti erilaisten sivujen sisältöä voi olla ilman taustatietoja vaikeaa arvioida. Jos sattumalta osuu hakutuloksissa esimerkiksi
Conservapedia-wikiartikkeliin, voi lukija hämmästellä, että mistä on kysymys. Conservapedia on vakava hanke ja liittyy samaan yhdysvaltalaiseen liikehdintään kuin kreationismi. Tavoitteena on tarjota oikeaa tietoa ja vastustaa mm. evoluutio-opin levittämistä. Ks.
aiheesta Matrixx-blogissa 1.3.2007. Tällä hetkellä Conservapediassa on yli 37 000 artikkelia. Hanke on suunnattu
Wikipediaa vastaan, korvaamaan sen epäkristillisiä ja epäamerikkalaisia artikkeleita.
Wikipedian parodioita tuotetaan useissa maissa, esimerkiksi
Hikipedia (suomi),
Psyklopedin (ruotsi) ja
Uncyclopedia (englanti). Nämä hulvattomat wikit sopivat hyvin kielitaidon verryttelyyn. Tekstit sisältävät paljon intertekstuaalisia ominaisuuksia eli sisäänkirjoitettuja viittauksia muihin kulttuurisiin tuotoksiin. Teksteissä myös leikitellään sanoilla ja sanonnoilla.
Nämä erilaiset wikit ovat myös osa sosiaalisen median ilmiömaailmaa. Ne ovat syntyneet verkossa yhdessä toimivien ihmisten tuotoksena. Wikiin kirjoittajat eivät useinkaan tunne toinen toisiaan. Heitä yhdistää kiinnostuksen kohde, asiasisältö tai elämäntapa.
Oletko löytänyt vastaavia verkkosivustoja tai teidätkö hyviä opettavaisia tapauksia?
