Kurssi puolivälissä – tilannekatsaus

Sosiaalisen median kurssi on edennyt puolivälin etapille. Olemme tutustuneet sosiaaliseen mediaan ilmiönä ja siihen liittyviin käsitteisiin. Nettitaidoista ja bloggaamisesta on ollut puhetta. Vielä on käsittelyssä wikimaailma ja siitä, miten some tukee yhdessä oppimista ja työskentelyä. Kurssin lopulla saamme myös blogivieraita kertomaan omasta suhteestaan sosiaaliseen mediaan.

Tähän mennessä on tehty neljä tehtävää:

• Ensimmäinen tehtävä: Jokainen on luonut oman tai ryhmäblogin ja kirjoittanut ensimmäisen pohdinnan sosiaalisen median jostakin ilmiöstä.
• Toinen tehtävä ohjasi tutustumaan sanoihin, joilla sosiaalisen median ilmiöistä puhutaan.
• Kolmannessa tehtävässä pohdittiin persoonaa verkossa ja nettitaitoja.
• Neljäs tehtävä koski blogeja. Tehtävää käsiteltiin lähitunnilla, mutta jos et vielä silloin esitellyt mielenkiintoista blogia, etsi esimerkki ja kirjoita siitä tehtävänannon mukaisesti omaan blogiisi.

Puolivälin tehtävä

Olen kommentoinut jokaisen blogiin. Nyt on teidän vuoronne kommentoida. Kommentointi ja keskustelu ovat sosiaalisessa mediassa tyypillinen tapa keskustella ja kehitellä esillä olevia aiheita. Muotoile kommenttisi niin, että siinä on ainakin jokin seuraavista:

• kysymys, joka kohdistuu blogimerkintään,
• oma esimerkki blogimerkinnässä käsitellystä aiheesta tai
• jatkoajatus jostakin blogimerkinnässä esillä olleesta asiasta.

Kommentoi haluamiasi blogeja ja juttuja, vähintään kolmea kirjoitusta. Valitse mielellään eri blogeja. Voit kommentoida tätä minun blogiani. Tämän blogin kupeessa kaikki ryhmän kuusi blogia. Kun olet käynnyt kommentoimassa, kirjoita omaan blogiisi tunnelmia ja ajatuksia siitä:

• miltä tuntuu kommentoida toisen blogiin (vrt. tilannetta, jossa antaisit palautetta koulukaverisi äidinkielen tehtävään)
• miltä tuntuu saada kommentteja
• voit myös kertoa, miltä tuntuu kirjoittaa blogia, jos kukaan ei kommentoi

Sosiaalinen media on viestintää ja vuorovaikutusta. Sosiaalisessa mediassa ensi askeleiden jälkeen ihmiset rohkaistuvat juttelemaan. Peukut ja plussat ovat helpottaneet ensikontaktia. Toisen tuotoksesta voi tykätä klikkaamalla. Sitten onkin jo suurempi askel, kun ryhdytään työstämään yhteisiä tuotoksia. Oppimisen kannalta on yksi askel avata omia ajatuksiaan ja tuotoksiaan toisille, toinen askel antaa ja saada palautetta, reflektoida eli pohtia, mitä tuli tehtyä ja opittua ja kolmas askel ryhtyä tuottamaan yhteisesti sisältöjä, jolloin on yhdistettävä omaa ajattelua toisen ajatteluun. 

Tähän mennessä olette kaikki hienosti saaneet aikaan omat blogit. Olette myös kirjoittaneet kiinnostavista asioista. Kirkkonummen Vuorenmäen koulun rehtori, viestinnän ammattilainen, Esa Kukkasniemi kommentoi tänään Twitterissä sivusilmällä seurattuaan tämän kurssin etenemistä: "Hienoja blogeja teidän kurssilla. Kyllä lukiolaiset osaavat. Täytyy seurailla aina välillä." Olen samaa mieltä. Keskiviikkona juttelemme kurssin lopputyöstä. Hyvä puoliväli, suunta kohti finaalia!

Medialukutaito – konteksti ja genre

Sosiaalisessa mediassa parodioidaan, kirjoitetaan satiirisesti, viljellään huumoria ja ollaan erittäin tosissaan täysin eri mieltä valtavirtaan nähden. Lukijalla voi välillä mennä hetki, että osaa asettaa ilmaisun oikeaan viitekehykseen. Kun huumoria lukee tosissaan, tulkinta voi joskus herättää tunnekuohun, joka voi johtaa kiivaaseen vastaiskuun.

Huumori on vanha ase inhimillisessä viestintäkulttuurissa. Suomalainen sananlasku opettaa, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Huumorilla, parodialla ja satiirilla voidaan provosoida tahallaan. Esimerkiksi Uutissirkus harjoittaa huumorin lisäksi älykästä ja osuvaa yhteiskuntakritiikkiä. Uutissirkuksen lyhyt historiikki löytyy sivujen alalaidasta:

Uutissirkus on kansainväinen ilosanomalehti verkossa | Vastaava päätoimittaja: Gilbert Granholm | ISSN 1798-5048 | Huumori,komiikka, satiiri, ajankohtaissatiiri, parodia, travestia ja muu burleski jonglööraus alkoi cheatingu.com -sivustolla vuonna 2004.

Viestin kehys voi välillä hankaloittaa tulkintaa, sillä blogiviestit virtaavat ympäristöstä toiseen, kuten opiskelijablogien otsikot tämän blogin kupeeseen. Aina ei tulkinnan kehys ole heti oikea.

Uutissirkuksen tuore juttu kaverin välittämänä Google+-palvelun sivulla näyttää minkä tahansa perinteisen sanomalehden verkkojutulta (jos huomaa kaverin kaksi hymiötä, osaa jo virittää tulkintakehystään, kilkkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi):

Alkuperäinenkin juttu näyttää viralliselta (ja sitähän se syvimmiltään onkin, vaikka ilkamoiden kirjoitettu):

Jos ei osaa hahmottaa sitä, että Twitterissä, Facebookissa tai muualla näkyvä katkelma on tietyn tyylilajin edustaja, voi viestin tulkita väärin. Huumori, satiiri ja parodia ovat verkkoviestinnässä vaikeita tyylilajeja.

Lukuvinkkejä:

• Lehti
• The Onion
• Päivän Pannu

Bensaa liekkeihin

Verkkoviestinnässä puhutaan flaming-ilmiöstä. Suomeksi on käytetty sanaa fleimaus. Kyse on siitä, että jokin viesti aiheuttaa leimahtavan keskustelun, värittyy negatiivisesti, muuttuu kohuksi ja leviää nopeasti. Fleimaukselle on tyypillistä, että mielipiteet kärjistyvät, tunteet kuumenevat ja asetelma muuttuu taisteluksi, jossa saattaa unohtua alkuperäinen syy jopa niin, että ryhdytään vastustamaan vastustajien vastustajia – ota tuosta nyt sitten selvää.

Wikilukutaitoakin tarvitaan

Ideologisesti ja maailmankatsomuksellisesti erilaisten sivujen sisältöä voi olla ilman taustatietoja vaikeaa arvioida. Jos sattumalta osuu hakutuloksissa esimerkiksi Conservapedia-wikiartikkeliin, voi lukija hämmästellä, että mistä on kysymys. Conservapedia on vakava hanke ja liittyy samaan yhdysvaltalaiseen liikehdintään kuin kreationismi. Tavoitteena on tarjota oikeaa tietoa ja vastustaa mm. evoluutio-opin levittämistä. Ks. aiheesta Matrixx-blogissa 1.3.2007. Tällä hetkellä Conservapediassa on yli 37 000 artikkelia. Hanke on suunnattu Wikipediaa vastaan, korvaamaan sen epäkristillisiä ja epäamerikkalaisia artikkeleita.

Wikipedian parodioita tuotetaan useissa maissa, esimerkiksi Hikipedia (suomi), Psyklopedin (ruotsi) ja Uncyclopedia (englanti). Nämä hulvattomat wikit sopivat hyvin kielitaidon verryttelyyn. Tekstit sisältävät paljon intertekstuaalisia ominaisuuksia eli sisäänkirjoitettuja viittauksia muihin kulttuurisiin tuotoksiin. Teksteissä myös leikitellään sanoilla ja sanonnoilla.

Nämä erilaiset wikit ovat myös osa sosiaalisen median ilmiömaailmaa. Ne ovat syntyneet verkossa yhdessä toimivien ihmisten tuotoksena. Wikiin kirjoittajat eivät useinkaan tunne toinen toisiaan. Heitä yhdistää kiinnostuksen kohde, asiasisältö tai elämäntapa.

Oletko löytänyt vastaavia verkkosivustoja tai teidätkö hyviä opettavaisia tapauksia?